Kriisitilanteisiin varautuminen

Kriisitilanteisiin varautuminen tarkoittaa ennakointia, suunnittelua ja toimintavalmiuden ylläpitämistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yksilöt, perheet, organisaatiot ja yhteisöt miettivät etukäteen, mitä voisi tapahtua ja miten siihen reagoidaan. Tässä on yleisiä periaatteita:

1. Riskien arviointi

Tunnista mahdolliset kriisit: esimerkiksi sähkökatkot, tulipalot, myrskyt, tietoturvaloukkaukset, onnettomuudet tai jopa pandemiat.

Arvioi, kuinka todennäköisiä ne ovat ja mitä vaikutuksia niillä olisi.

2. Suunnittelu

Laadi toimintasuunnitelma eri tilanteisiin (esim. kotitaloudessa evakuointisuunnitelma, yrityksessä kriisiviestintäsuunnitelma).

Varmista, että kaikki osapuolet tietävät, mitä tehdä ja keneen olla yhteydessä.

3. Viestintä

Huolehdi, että hätätilanteessa on toimivat viestintäkeinot (esim. ladattu varavirtalähde, radion paristot, yhteystiedot paperilla).

Sovitaan perheessä tai organisaatiossa yhteydenpitokanavat ja vastuut.

4. Tarvike- ja resurssivarautuminen

Kotiin: juomavettä, ruokaa, lääkkeitä, ensiaputarvikkeet, paristokäyttöinen radio, taskulamppu, varaparistoja, käteistä rahaa.

Työpaikalla: varajärjestelmät, tietoturvakäytännöt, ensiapuvälineet.

Yhteisössä: evakuointipaikat, yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

5. Harjoittelu ja koulutus

Harjoittele toimintaa (esim. poistumisharjoitukset, kyberuhkiin reagoiminen).

Perehdytä perheenjäsenet ja työntekijät toimintamalleihin.

6. Jatkuvuuden varmistaminen

Yrityksissä ja organisaatioissa: jatkuvuussuunnitelmat, varmistukset ja varajärjestelmät.

Yksilötasolla: tärkeiden asiakirjojen ja tietojen varmuuskopiot.

7. Psyykkinen varautuminen

Kriisitilanteet ovat usein stressaavia. On tärkeää, että sekä yksilöillä että yhteisöillä on keinot tukea henkistä jaksamista ja palautumista.

Kotitalouden kriisivarautumisen tarkistuslista

1. Ruoka ja vesi

Juomavettä: vähintään 2–3 litraa / henkilö / päivä → viikon varalle n. 15–20 litraa / henkilö

Säilyvä ruoka: säilykkeet, kuivamuona (pasta, riisi, kaurahiutaleet, pähkinät, näkkileipä)

Valmistus ilman sähköä: retkikeitin, kaasu- tai grillivälineet + polttoainetta

Erikoisruokavaliot huomioituna (esim. vauvanruoka, allergiat, lääkkeet)

2. Valo ja lämpö

Taskulamppuja + paristoja

Paristokäyttöinen tai ladattava lyhty

Kynttilöitä ja tulitikut / sytyttimet (turvallisesti säilytettynä)

Lämpimät vaatteet, makuupussit, huovat

Mahdollinen varalämmitystapa (esim. takka, kamiina, kaasulämmitin)

3. Viestintä ja tiedonsaanti

Paristokäyttöinen tai käsikampiradio

Puhelimen varavirtalähteet (powerbankit) ladattuina

Tärkeät puhelinnumerot ja osoitteet paperilla (sukulaiset, hätänumerot, naapurit)

4. Terveys ja hygienia

Perusensiapupakkaus (sidetarpeet, laastarit, kipulääke, desinfiointiaine)

Riittävä määrä henkilökohtaisia lääkkeitä

Hygieniatarvikkeet: WC-paperi, käsidesi, kosteuspyyhkeet, roskapussit

Erityistarpeet: vauvanhoitotarvikkeet, eläinten ruoka ja lääkkeet

5. Turvallisuus ja asiakirjat

Käteistä rahaa (pienissä seteleissä) – korttimaksut eivät aina toimi

Tärkeät asiakirjat paperilla ja digitaalisesti (henkilötodistus, vakuutustiedot, terveydenhuollon tiedot)

Perheen sisäinen kokoontumis- ja evakuointisuunnitelma

Varmistus, että kaikki tietävät kodin poistumisreitit ja palosammuttimen paikan

6. Arjen varautuminen

Yksinkertaiset työkalut (monitoimityökalu, teippi, köysi, veitsi)

Lemmikkien ruoka ja tarvikkeet

Ajoneuvon tankki mielellään vähintään puolillaan

Pankkitunnukset ja tunnusluvut tallessa myös muualla kuin yhdessä laitteessa