Korkeushyppy

Korkeushyppyteline, rima ja patja

Korkeushyppyvälineet ja varusteet löydät edullisesti meiltä nopealla toimituksella. Hyppääjä ei tarvitse muita välineitä kuin korkeushyppypiikkarit. Korkeushypyssä olennaista on ettei jalka liu’u ponnistusvaiheessa, ja lajiin soveltuvissa piikkareissa on siksi piikit myös kengän kantaosassa. Tällä tavoin kengät poikkeavat yleispiikkareista ja juoksupiikkareista, joiden kaikki piikit sijoittuvat kengän päkiäosaan. Lajin harjoittamiseen tarvitaan lisäksi korkeushyppytelineet, rima ja patja. Korkeushyppytelineen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota käyttötarkoitukseen. Jos telineet ovat käytössä virallisissa kilpailuissa, vaatimukset ovat suuremmat kuin esimerkiksi kouluun omalle pihalle tulevalle hyppypaikalle. Normaalin korkeushyppyriman leveys on 4,0 m. Kouluissa ja kotipihalla voidaan hyvin käyttää 3,0 m rimaa. Alastulopatjan tulee olla vähintään yhtä leveä kuin riman, mieluummin hieman leveämpi.

Korkeushyppy – lyhyt historia

Korkeushyppy on perinteinen yleisurheilulaji joka on kehittynyt hyppytekniikoiden myötä ja alastuloalustojen parantumisen myötä. 1800-luvulla käytettiin ensisijaisesti saksaustekniikkaa. 1890 – 1930-luvuila tekniikkoina olivat sisä- ja ulkojalan tyyli. Kun alastulojen purukasoista siirryttiin patjoihin, tämä mahdollisti kovemmat alastulot. 30-luvulla kierähdystyylistä tuli suosituin ja sillä päästiin tuolloin korkeimmalle. Nykypäivän hallitsevan tekniikan maailmalle esitti yhdysvaltalainen Dick Fosbury. Hän syntyi v.1947 USA:n Portlandin kaupungissa, Oregonisssa. 18- vuotiaana hän paransi omaa ennätystään 30 cm uudella tyylillä. Hän voitti sittemmin kultaa Meksikon olympiakisoissa vuonna 1968 Meksikossa, tuloksella 224 cm joka samalla oli olympiaennätys. Tänä päivän floppaustekniikka on täysin dominoiva, mutta vielä saattaa löytyä yksittäisiä huippuhyppääjiä jotka käyttävät kierähdystyyliä. Vuonna 2022 miesten korkeuden maailmanennätys on 245 cm joka on kuubalaisen Javier Sotomayorin nimissä vuodelta 1993. Suomen ennätys ulkoradoilla on 231 cm ja Mika Polun ja Toni Huikurin nimissä. Sisärataennätys 233 cm on Osku Torron nimissä. Naisten voimassa oleva maailmanennätys on 209 cm. Sen on hypännyt bulgarialainen Stefka Kostadinova jo vuonna 1987. Naisten SE sisäradoilla on 196 (2021) ja ulkorataennätys 195 (2019), molemmat Eila Junnilan nimissä.